Juttua agilitystä

Nyt kun vihdoin osaan blogiin laittaa videoita niin ajattelin tehdä yhden päivityksen agilityyn ja muutamaan videoon liittyen. Se on kyllä lajeista minun suosikki, vaikka joskus se on ärsyttävän pienestä kiinni ja tosi vaikeaakin. Muistatte varmaan vinon pinon vitosia mitä Jillan kanssa on saatu?

Nyt on hieman "väliaikaa" tämän lajin suhteen, sillä Jilla alkaa jäädä agista eläkkeelle, Tamsku on varhaiseläkkeellä (välilevynpullistuma) ja Hilda on vielä pentu. Toki pennun kanssa voi agilityjuttuja treenata pennun ehdoilla, mutta meillä ei ole kiire ja uskon että asioita ehtii opetella hiukan myöhemminkin. 

Jillan kanssa on tehty pitkä tie agin parissa, toki pitkiä taukojakin on ollut erilaisista syistä (esim. minun polvi, Jillan pennut..). Nyt me ollaan viimeeksi treenattu joulukuussa. Ajattelin, kun meillä noita lahjakortteja on, niin muutamat lähikisat käydään, jotta saadaan ne tuhlattua ja nautiskella lajista vielä muutaman radan verran. 
Muuten voisi varmasti kisailla vielä enemmänkin, intoahan Mamassa on kuin pienessä kylässä. Se kuitenkin on aika pieni maksi ja menee radalla "hulluna", joten haluan hiukan sitä säästellä, jos niin voi sanoa. 

Lainakoirilla olen aika vähän treenannut, mutta Tarmon kanssa käytiin syyskuu-joulukuu kerta viikossa omatoimi treeneissä. Kaikki koirat opettaa ohjaajaa. 
Hildan kanssa olisi mahdollisesti ajatuksena aloittaa agility syksyllä sen täyttäessä vuoden. Jos kesällä on paljon vapaa-aikaa, voisi alkeita tehdä jo silloin. Katsotaan!

HUOM: Katsoin että tosi epäselvänä näkyy, jos videot katsoo suoraan blogista. Jos jotakuta kiinnostaa tarkemmin katsella, niin kannattaa videoruudun yläkulmasta painaa kohtaa esim. "kelpie Tarmo agility" niin näkyy sitten YouTuben kautta vähän selkeämmin. 

 

Tässä Tarmon kanssa marraskuun alussa. Meillä on treenikertoja takana alle 10, joten siihen nähden se menee tosi mukavasti.  

Hilda kiertää vasta keittiössä purkkia, mutta ehkä tästä on tulevaisuudessa hyötyä ;-)

Jillan kanssa hyppyradalta voittonolla, huhtikuussa 2014.

Tamskun kanssa hyppyradalta hylky huhtikuussa 2014. Mutta se on aika peli tuo Tamsku. Mietin, että sain sen kanssa agilityssä niin paljon asioita "ilmaiseksi", mutta se olkoon joskus oma päivityksensä kokonaan.

Ulkoilua

Tokotreenesitä on jäänyt kokonaan kirjoittamatta. Kuittaan pikaisesti. Viime sunnuntain Kiitorekun vuoro jätettiin kokonaan välistä, ettei tartuteta sitä silmätulehdusta muihin. Sitä edellisellä kerralla Jilla teki kaukoja, tolpan kiertämistä pitkästä matkasta, liikkeestä istumista, tunnistusnoutoa ja hyppynoutoa metallikapulalla. Kaikki meni aika ok!

Koirat ovat päässeet ulkoilemaan nyt aika paljon vapaana. On ollut kiva, kun ulkoilemaan on päässyt valoissaan aikaan. Jossain kohtaa oli niin liukasta, ettei uskaltanut oikein vapaana päästää juoksemaan ja sitten oli se hetki kun oli tosi kovat pakkaset.

Hildan kanssa pitää olla tietty taktiikka. Se tulee hyvin luo jos on irti, paitsi jos tajuaa että joutuu hihnaan. Eli Jillaa ei saa ensin ottaa kiinni, vaan pentu ekana. Ja ikäänkuin hihnoja ei kaiva valmiiksi esille, vaan ensin ottaa kiinni ja sitten kaivaa hihnan. Näin se on toiminut hyvin, toki pitää vahvistaa sitä, että aina pitäsi tulla hyvin kutsusta luo. Ja paljon olenkin yrittänyt palkata luoksetuloista ilman että joutuu kiinni.

Tulehtunut silmä

Torstaina illalla huomasin, että Hildan silmä vähän rähmii. Perjantaina se sitten jo rähmi vähän enemmän, vetisti ja lisäksi vähän sitä siristi. Käytettiin sitten näytillä eläinlääkärissä, kun tulehdusta epäilin ja viikonloppu tulossa.
Silmätulehdushan se oli. Samalla mittasi kyynelnesteen, jonka ihannearvoksi sanoi 15, Hildalla se oli 16 eli oikein hyvä. Eli kuivasilmäisyyttä ei ole. Myös silmän pintaan laitettiin sitä väriainetta, jonka avulla pystyy katsomaan, että siinä silmän pinnassa ole mitään vauriota. Ei onneksi ollut. Myöskään vilkkuluomen alta ei löytynyt mitään roskaa. Eli tarkkaan tutkittiin :-) Nyt laitellaan silmätippoja ja ne onkin auttanut jo pienessä ajassa.

Tänään vietiin tytöt juoksemaan umpihankeen ja lumikasalle. Kylläpä niitä nyt väsyttää! Muutamat kuvatkin onnistui hyvin ja jemmassa näkyy olevan myös muitakin kuvia tältä viikolta. 

 

Tamsu on oikein nallekarhu :-D

Alakylässä takapihalla tässä jokunen päivä sitten

Näillä oli tänään niin hauskat lumileikit

 

Lumikasalla sai kiipeillä

Mama on kyllä vauhdissaan aina. Tänäänkin yksinään hyppeli lumihangessa välillä ihan vaan huvikseen. 

Hildis kukkulan kuninkaana 

6 vuotiaat

Hyvää syntymäpäivää meidän eka pentue!

Toistan vähän itseäni kun näitä kuvia ja tämän tekstin laitoin facebookiin tänään, mutta... 

"Onnea rakkaat 6 vuotiaat <3
Sitä päivää kun nämä syntyi muistellaan edelleen. Todella paljon hyvää on antanut tämä kuusikko. Lisäksi että jokainen pennuista on tärkeä, niiden omistajat ovat meidän ystäviä.
Onneksi kotiin jäi Tamsku. Se on huipputyyppi, niin sopiva kelpie meille."

 Kaikkia näistä näin viime vuonna ja kaikki kuvat ovat alle vuoden vanhoja. Siinä ne ovat syntymäjärjestyksessä. Omistaan sitä aina tykkää, mutta hienoja niistä tuli.

 

 Sabletail's My Leo Minor "Alvin"

 

Sabletail's Lion Daisy "Daisy"

Sabletail's Lion Mind "Elvi" (kuvat:Hanna Perämäki)

Sabletail's Lion Of Savannah "Papu"

Sabletail's Lion Tamer "Tamsku"

 

 Sabletail's Lion Moon Rocket "Kuura"

Hildan eka näyttely

Tänään oltiin kokopäivä Lahdessa pentunäyttelyssä. Matkaseurana heelerpoika Rölli omistajansa Elisan kanssa, kiitos kivasta reissusta! Näyttelypaikka oli Lahden messukeskus, mikä olikin tosi hyvä näyttelypaikka. Tilava, valoisa ja plussaa siitä että koko kehässä oli matto, eikä vain reunoilla. 

Kehässä nähtiin kolme heeleriä: yksi uros pikkupennuissa, yksi uros isommissa pennuissa ja sitten Hilda narttujen pikkupennuissa. Hildis esiintyi mielestäni hyvin, ei liikkeessä nuuskinut maata, seisoi aika hyvin paikoillaan ja oli ihan tyytyväisenä pöydällä. Kuvasta katsoin, että itse handleri menee kumarassa..mutta kun olen kelpieitä tottunut viemään :-D ja taisi vähän minua jännittääkin. 

Kaikki heelerit sai kunniapalkinnon ja lopulta kisattiin urosten pikkupentua vastaan. Hilda oli Rop-pentu, jeee! Jäätiin odottelemaan sitten ryhmäkehiä. 
Saatiinkin odotella useampi tunti ja ryhmissä esiintyminen ei ollut ihan niin hyvää, kun ei millään olisi enää jaksanut seisoa pönöttää paikallaan. Liikkuminen sujui kuitenkin mallikkaasti ja ilmeisesti sain Hildan myös seisotettuakin. Tarja Löfman, joka otti rotukehän otti myös ykkösryhmän ja meidän kohdalla sanoi että "heeleri jatkoon", vaikka meinasin jo kätellä tuomaria ja poistua, hahah! Viisi meitä lopulta oli siinä jatkossa ja tuomari halusi vielä katsoa liikkeitä jokaiselta erikseen. Yksi putosi pois ja se ei oltu me, joten sijoitus tuli! Lopulta meille ojennettiin keltainen ruusuke, eli pikkupentu Hilda oli RYP3!!

Sanoin äitille, että Hilda aloitti Tamskun tassunjälkiä pitkin. Tamsku oli nimittäin elämänsä ensimmäisessä näyttelyssään, Mikkelin pentunäyttelyssä RYP3, juurikin pikkupennuissa. Nämä ryhmäsijat ovat kuitenkin tosi harvinaista herkkua, sillä nämä ovat ainoat kerrat. Tarmon kanssa oltiin isommassa näyttelyssä (Lpr kv) 8 parhaan joukossa muutama vuosi sitten. 

 5kk vanha mittasuhteiltaan tyypillinen narttupentu. Hyvä purenta ja pigmentti. Oikea ilmeinen pää. Hyvät korvat. Oikean pituinen, mutta hieman matala rintakehä. Hyvät kulmaukset, mallikelpoiset liikkeet. Hyvä ylälinja. Puhdas väritys. Reipas käytös.

  

Piti vielä palkintokuvat napata kotona, vaikka kyllä meitä molempia väsyttää... 

 

Vihdoin videoita

Sehän oli helppoa! Nyt vihdoin saa meidänkin blogi videoita kehiin. Kyllähän ne avaa asiaa paljon enemmän kuin kuvat, saatika pelkkä teksti.

Viimeistään tämän jälkeen voin sanoa, ettei ole vuodatukseen ikävä ja ihmettelen miksi en aikasemmin muuttanut sieltä tänne..?

Nämä on siitä käteviä myös, että videot eivät huijaa. Nähdään sitten että missä edistytään ja missä ei. Laitan tänään vaan pari videota niin jää sitten vähän varastoon muille päiville.

Jillan kaukokäskyt. Maahan-istu sekä istu-seiso

 Hildan tokon alkeita

Jotkut asiat kestää

Olisi niin kiva käydä ottamassa ulkona kuvia blogiin, mutta eilenkin satoi räntää. En viitsinyt edes puhelimella kuvata, ettei se sano sopimustaan kastuttuaan irti ja kuvien laatukin olisi ollut huono. Mutta heti kun mahdollista, täytyy käydä kuvia ottamassa. Etenkin Hilda kasvaa silmissä, niin on sitten jotain pentuajan kuvia mitä myöhemmin katsella.

Joskus tulee mietittyä että pyöritänkö muutenkin liikaa samoja kuvia. Kun sellainen joka on kaveri facessa, seuraa instagramia ja käy vielä blogia lukemassa joutuu katselemaan useita kuvia jopa kolmesti. Mutta kun kaikki ei seuraa kaikkea :)

Sitten perintöihin. Meillä on yksi nahkainen pentupanta, kulunut ja punainen. Se on kiertänyt ainakin Sannin, Jillan, Tamskun ja oli myös Hildalla välillä käytössä. Ja nämä valjaat mitkä kuvissa näkyy on myös kiertäneet nämä kaksi ja muistaakseni oli myös Jillalla. En varmana heitä pois :D Hildiksellä on harvoin valjaat, mutta jos vien ne vapaana juoksemaan niin silloin laitan. Tosi hyvät heijastimet on näissä valjaissa sekä joka suunnasta paljon säätövaraa.

 

Hilda 5kk

Tamsku 2,5kk

Millon 8v aikuistuu?

Nyt on vuoro keskittyä pohtimaan Jillan tokojuttuja. Tamskun juoksun takia Jilla on nyt päässyt parina sunnuntaina putkeen treenaamaan Kiitorekulle ja ihan mukavasti on tokoilut mennyt. Sanoisin, että intoa on välillä enemmän kuin keskittymistä, mutta hyvä vaan. Seuraamisessa keulii, kaikki tehdään vähän häsläten, ihan vaan siksi kun kaikki mahdollinen on niin KIVAA!

Ollaan tehty meille helppoja juttuja ja jätetty ne eniten treeniä vaativat asiat aina "seuraavalle kerralle". Näin meidän tokot edistyy.. tai sitten ei! Nyt seuraavalle kerralle onkin tavoitteena päättää etukäteen mitä tehdään, miten tehdään, mitä vaadin ja mitä jos ei onnistu. Siinä resepti.

Luoksetulon stoppi ja kaukokäskyt menee hyvin takapalkalla. Ainoastaan seiso-istu vaihto on vaikea ja yleensä olen palkannut yhdestä asennon vaihdosta. Ruutu on Mamasta tosi kiva ja se yleensä löytyy hyvin.

Tämä menevä Mama-koira on ilmoitettu tänään myös näyttelyyn. Hurjaa, veteraaniluokkaan! Käytöksestä ei uskoisi...hahah!

 

Tämä ketunhäntä on kaikkien mieleen

 

Jilla "vähän" myös tapporavisteli sitä... 

Koulutusta

Nyt on vika kerta pentukoulua takana. Muistatteko viikko sitten, kun meillä ei mennyt kovin hyvin Hildan kanssa? Tänään meni kuitenkin hyvin! Sen huomaa etenkin pennun kanssa (välillä aikuistenkin), että niilläkin on hyviä ja huonoja päiviä.

Harjoiteltiin lähinnä maahanmenoja ja luoksetuloja. Alussa kun kouluttaja kävi kaikkia moikkaamassa, meni Hilda selälleen ottamaan rapustuksia vastaan. Hyvin tyypillistä sille!
 Lopussa tehtiin luoksetuloja siten että kouluttaja piti pentua hihnasta ja minä kutsuin. Hienostu tuli pentu luo, vaikka se aina jostain syystä vähän jännittää (ohjaajaa). Vähän harmi kun yksi iso pentu pääsi karkuun ja tuli siinä meidän luo. Ei onneksi vihaisesti kuitenkaan. Olen vaan yrittänyt olla tosi tarkka, että Hilda saa hyviä kokemuksia muista ja voi olla luottavaisin mielin treeneissä. Pyysin sitten, että tehdään uudestaan harjoitus ja onneksi Hilda juoksi minun luo, ilman että vaikutti pelokkaalta.

Nyt on pentukoulu käyty, kuudesta kerrasta viidesti oltiin paikalla. Täytyy kehua, että oli tosi hyödyllinen, edullinen ja mukava pentukoulu tämä. Kouluttajille iso plussa!

Ellalta tuli viestiä, olivat Elvin kanssa olleet kisaamassa rallytokossa ja saaneet 92 pistettä voittajaluokasta. Upeaa! Onnea!

Niin on kaunis kuva Elvistä, ihanat sävyt  ©Hanna Perämäki

Sitten on vähemmällä ammattitaidolla otettu kuva. Tämä on kovilla pakkasilla otettu, Jillaa palelee...

 

Tamsku, Hilda ja Jilla käveli hienosti pitkän hihnalenkin yhdessä.

 

Suskulta nappasin kuvan, Kuura on ollut kelkkailemassa. Kuvassa mukana Kuuran kämppäkaverit  Fani ja Roka.

Hilda 5kk

Meidän Hilda on tänään 5kk jo! Eli nyt sillä on osallistumisoikeus epäviralliseen pentunäyttelyyn pikkupentujen luokkaan. Hurjaa! Yksi pentunäyttely ainakin tulossa, lähdetään sinne Lahteen. Aikataulutkin tuli, 3 heeleriä on siellä.

Kulmahampaat on kaikki lähteneet. Se on yhdenlainen tarina sekin. Viime viikolla varasin jo aikaa yläkulmureiden poistoon. Sitten ne lähtikin nopeammin kuin uskoinkaan! Keskiviikkona toinen ja perjantaina toinen, jos oikein muistan. Puruluita ja vetoleikkejä, niistä sai vähän apua. Mutta onneksi ei eläinlääkärin apua sitten tarvittukkaan. 

 

Kun kuvia vertailee niin näyttää että se on nyt saanut pienessä ajassa aikuisen heelerin piirteitä ;-)

Aika sievä pakkaus, vaikka itse sanonkin!